|
Armas Huutamo
...on esiintynyt nykyisen nimensä alla vuodesta 2002. Homma karkasi käsistä vuonna 1997 yksittäiseksi kokeiluksi tarkoitetun musiikkivideoproduktion myötä. Tuolloin orkesteri oli kahden miehen ja yhden kitaran muodostama akustinen katupunkbändi. Sähköiset keikat vedettiin rumpukoneen kanssa. No entä nyt? semi-russian-post-hardcore-punk, art-punk, post-russian-drunken-foreign-diplomat-core... (no niinpä) Ja näillä mennään:
Ei kait siinä. Historia menee näin... Vuonna 1997 Tuukka ja Sami tunsivat toisensa. Molemmilla oli musiikillisia, paheellisia, eroottisia ja poikkitaiteellisia kokeiluja ympäröivän maailman ja kasvavan kehonsa kanssa. Punk, bonk ja vapauden kaiho. Tulevan Armas Huutamon ensimmäinen konkreettinen huuto tyhjyyteen oli video. Kas kun, valtakunnallisen nuorison taidetapahtuman teemana oli sinä vuonna musiikki ja isäntäkaupunkina omamme. Ei ollut bändiä, ei biisiä eikä ideaa. Reippaasti kuvattiin kuitenkin. Parin päivän kertyi kolmisen tuntia raakaa kuvaa joka tuskailtiin videoeditissä noin kuuden minuutin mittaiseksi eepokseksi. Biisiä ei ollut vielä tässäkään vaiheessa. Jonain iltana Samin vanhan liiton kerrostaloneliössä se sitten nauhoitettiin. Pohjana toimi joskus aiemmin väsätty kokeellinen rumpukoneraita. Paikalle oli lainattu myös joku syna ja sähkökepakko. Mikkikin oli. REC sanoi kasettidekki. Mikki suuhun ja kitara kouriin. Periaatteena oli: "Mä soitan jotain, laula siihen ja sit johonkin kohti voit sä soittaa synasoolon." Samaa sävellysmetodia on käytetty myöhemminkin. Biisin nimeksi tuli "Vanha ranskalainen kolmijakoinen tanssi (eli kaupan kalja jää jalkoihin, mutta kilju nousee päähän)" Olimme syntyneet - Vaikka tuolloin emme tienneet. Koitti kesä ja tapahtui taidetapahtuma. Arveltiin että sensuuri on iskenyt teokseen, mutta ei! Arvosteluraadin tuomio oli oikeutettu: "Tyylilaji on mainiosti hallussa! Toistot toimivat ja vitsit naurattavat. Videon suttuisuus on omalla tavallaan kiehtovaa... blaablaa..." Taidetapahtuma kesti pari päivää. Tuona aikana sisäiset katusoittajamme heräsivät ja eräänä iltana huomasimme esittävämme Kuopion torilla improvisoitua akustista punkkia. Tuukka lauloi, Sami soitti ja alkuillasta oli ehkä joku perkussionistikin. Kansansuosio hyväili meitä. Emme voineet enää perääntyä. Seuraavana iltana teimme sen uudestaan. 1998 Teimme kesäisin akustisia punk-iskuja ja talvisin lumiperkeleitä. Tietyllä tapaa häiriintyneet osoittivat arkaa kiinnostusta meitä kohtaan. Touhu oli terapiaa molemmille. (Tosin nuorisopsykiatrisen puoleltalkin sitä alettiin hakea noihin aikoihin) Kesällä -98 aloimme nauhoittamaan itseämme kasetille. Kansa vaati demoa. Biisejä nauhoitettiin kahdestaan S:n kerrostaloneliössä. Kasettidekki, kitara, rumpukone ja mikki. Käytimme monesti pelkkää akustista kitaraa jonka koppaan oli teipattu laulumikki. Säröä sitten vaan ja menoksi. Improvisaatiosta pidimme kiinni. Suurin osa lauluista vain soitettiin purkkiin. REC, komppi potkimaan ja rok. Kasettidemo "Anaalivaihe (koko iän)" julkaistiin kesällä. Se sisälsi yhteensä 26 raitaa: 16 biisiä, 2 kuunnelmaa 8 mainosta. Demon B-puolen avausraidasta "Ensi kesänä" tuli ensimmäinen hittimme. Kuunnelman "ISO 9700 sertifioitu IRMA!" luultavasti myös jotkut muistavat hyvin. Alamaailma kohisi ja demo soi. Radiossakin. Kävimme mm. paikallisradiotoiminnan myötäväikutuksesta heittämässä tunnin radioliven. Kuuntelijat soittivat lähetykseen ja me soitimme eetteriin akustisesti mitä vain he ikinä halusivat. Katsoimme parhaaksi julkaista "Ensi kesänä" laulun myös CD:llä - ikäänkuin sinkkuna. Biisistä tehtiin kaksi uutta versiota. Sinkun oli tarkoitus sisältää nämä kolme "Ensi kesänä" versiota ja muutama bonusraita. Olimme kuitenkin niin kuumina, että sinkku tuli lopulta sisältämään n. 20 kappaletta. "Koiruuksia" CD julkaistiin syksyllä 1998 Lahna Recordsin toimesta. Tämän seurauksena saimme soittaa "Ensi kesänä" biisiä kyllästymiseen asti. "Koiruuksia" CD:ltä nousi pinnalle myös "Ota tästä munkki" niminen raita. Vuonna 1998 heitimme myös ensimmäisen sähköisen keikkamme. Kahdestaan ja rumpukoneen säestyksellä. Järjestäjä keskeytti esityksen kolmen biisin jälkeen. Lämppäribändi sai sentään soittaa koko settinsä. Ilta jatkui diskoilun merkeissä. Videonauhaa illan tapahtumista ei ole tiettävästi kukaan asianomaisista ole halunnut jälkeenpäin (Haluutko ostaa?). 1999 Huomasimme olevamme enimmäkseen akustinen kahden miehen punk-bändi jota pyydettiin esiintymään vaihteleviin tilaisuuksiin. Sähköisillä keikoilla mukana oli joko rumpukone tai satunnainen rumpali. Esiinnyimme enää laiskasti kadulla. Vappujuhlat ja yksityistilaisuudet olivat otollisempaa maaperää. Samoin festivaalit. Tosin harvoin me lavalle pääsimme. Leirintäaluetilaisuudetkin piti toisinaan keskeyttää. Vuoden 1999 aikana Ilkka Pykäläinen (tunnettu henkilö) ottin meihin yhteyttä ja ilmaisi halunsa kuvata ja tuottaa "Ota tästä munkki" biisille video. Video kuvattiin päivässä. Söimme sinä aikana kelpo tukun munkkeja. Teos on yhä tänäkin päivänä ajattoman kaunis. Biisejä nauhoitettiin jatkuvasti ja musiikillisia harharetkiä tapahtui vaihtelevissa kokoonpanoissa. Vuonna 1999 julkaistiin CD "Greatest hits (Way of the Jeltsin)" joka sisälsi myös vierailevien mutta samaa perhettä olevien orkestereiden biisejä. Kitara oli aina mukana siellä missä äijätkin joten kiertuita tuli tehtyä. Koillis-Savo 8.8.1999 uutisoi kuvan kanssa esiintymistämme Juankosken 'Taiteiden yössä'. Kuvateksti kuuluu: "Kuopiolaiset Sami ja Tuukka liikkuivat alueella kitaransa kanssa. Lauluja syntyi ihan tuosta vaan ja pian oli ympärillä joukko kuulijoita." Harmittelemme että toimittajalta jäi varmaankin kuulematta tuona iltana suurta kansansuosiota nauttinut biisi "Homot laulaa homoille". Vuonna 1999 tehtiin sitten yhdessä jo lukuisia muitakin produktioita. Ehkäpä olet tavannut meidät noissa merkeissä.... 2000 Armas Kapsu ja Mäyrikset jatkoi keikkailua kutsuttaessa yksityisluontoisissa tilaisuuksissa. Joko akustisesti tai pienen styrkkarin ja rumpukoneen kanssa. Ala-arvoista teatteria ja improvisaatiota ne enimmäkseen olivat. Myös festivaaleja suosittiin vaikka päälavoja vältettiinkin. Näihin aikoihin alkoi syntyi myös lukuisia musiikillisia sivuprojekteja. Julkaisujen osalta unohdimme äänitteet ja suuntauduimme vahvasti videotaiteeseen. Bändi ja elämä oli väliin hajalla, väliin kasassa. Tehtiin mitä tehtiin. Osasta jutuista on hyviäkin muistoja. 2001 Osa sivuprojektien demoista sai valveutuneiden kansalaisten parissa ansaittua huomiota. Armas Kapsu ja Mäyrikset taukoili. Oli muutakin tekemistä. Jokunen keikka varmaan heitettiin pyydettäessä. Kas, lapset kun eivät unohda eivätkä armahda. Poikkitaiteilu ja videotuotanto jatkui. Oulun musiikkivideofestareilla noita näkyi - paitsi yhtä ei. "Irvi Lind ja väsyneet uutistoimittajat"-projektin videota "Miksi epäilette meitä?" ei esitetty. Se olikin mestariteos. Kiva ois ollu näyttää ees kavereille, mutta osa kieltäytyi katsomasta alkua pidemmälle. Päätettiin, että ens vuonna tehdään video joka näyttää kaikille kaiken ja lähdetään paikanpäälle Ouluun katsomaan vastaanottoa. Myös uudesta aktivoitumisesta rokkiorkesterina ja puheita bändin iänikuisen nimen vaihtamisesta käytiin. Olkoon sitten vaikka Armas Huutamo... 2002 Haemme orkesterin identiteettiä vanhan liiton teiniangstin ja kakstuhattaluvun ahistusten välistä ja synnymme uudelleen. Tai ainakin nimi vaihtui. Armas Huutamon ensimmäinen tallennettu biisi oli "Otteita elämästä osa 7". Se tehtiin videota varten jonka idea oli jo olemassa: Vaatteet pois, kaikki pois, rasvaa päälle ja painitaan. Kaikki kuvataan. Kaikki näytetään. Siispä eräänä kesäisenä iltana ostimme kaksi litraa kasvisrasvaa mieheen, valelimme itsemme irvokkaiksi ja painimme jokusen tunnin Tuukan mökkisaunan pihalla. Video sai hyvän vastaanoton ja olimme harvinaisen tyytyväisiä tekemäämme. Soittelimme ehkä harvakseltaan. Haimme uutta otetta. Välillä lipsui, välillä ei. Loppuvuodesta heitimme räyhäisän pikkujoulukeikan nimellä Kreivitär Nordqvistin perilliset. Armas Huutamo ei vielä keikkaillut. Rumpalin pallin täyttämisessä oli ongelmia. Vasta toinen yritys tuotti paikalle riittävän selvän nakuttajan. Ensikokelaasta oli kuitenkin tuleva ensimmäinen pysyvä basisti koko orkesterin historiassa. Kaikella on tarkoituksensa. 2003 Kahta viikkoa ennen juhannuskeikkaa Tarmo saa legendaarisen "Tuutko soittamaan bassoa?" tekstiviestin. Ja samana kesänä Armas Huutamo päättää levyttää. 2004 Tehdään levyä. Prosessin kuvaus löytyy arkistosta. 2005 Vastapainovoima CD julkaistaan. LalLalLal osoittaa mielenkiintoa julkaista vanhaa materiaalia vuodelta 1998. (kts. 1998) Julkaisusta sovitaan. Juonimme rumpalin saamisesta orkesteriin ja tilaamme syötiksi pienen rumpusetin. Iso miesystävämme kiinnostuu setistä. Asia on ratkaistu. 2006 Aurinko on kaunis asia 7" EP julkaistaan - vastaanotto vaihtelee epätoivosta erektioon. Heitetään keikkoja enemmän kuin pitkään aikaan. Treenaamisen lomassa alkaa syntyä uutta materiaalia. Rumpali tuo uutta potkua ja hyvältä kuulostaa. Vai kuulostaakohan sittenkin heviltä. Teema-EP siintää mielessä, mutta menee siitä te kuulette vasta ensi vuonna. Jatkuu... |
